Ompeluksia myyjäisiin

Viimeaikoina täällä Siperiassa on ommeltu niin että surisee. Lauantaina 6.6. nimittäin Suomenojan kierrätyskeskuksessa on kierrätyspuutarha ja -myyjäispäivä, jonne allekirjoittanutkin suuntaa.

Mukaan lähtee mm. pikkumiekkosten paitoja, neitosten mekkoja, pipoja ja rusetteja rinnuksille ja hiuksiin.

Toivottavasti sää suosii. Kierrätyskeskus on muutenkin mainio vaihtoehto lauantaishoppingille, lisätietoja tapahtumasta löytää pääkapunkiseudun kierrätyskeskuksen sivuilta.

Helma hulmuamaan

 

Tästä postauksesta menee kiitokset Retroprinsessan Raissille. Havahduin blogin olemassaoloon joulukoomastani, kun Raisalta tuli viesti koskien helmoja. Joten Raisa ja muut tässä se nyt tulee:

Helmat t-paitaan!

Raissi kysyi, miten sellaisen T-paitamekon tekeminen onnistuisi. Tässä on nyt yksi vaihtoehto. Esimerkin tempaisin hätäisesti tylleröisen kokoon ja värimakuun, mutta periaate on sama, tekee sitten reilumpaa tai vähemmän hulmuavaa helmaa. (Toisen vaihtoehdonhan löydät täältä)

Ensin tarvitaan se teeppari. Koska allekirjoittaneella ei tähän hätään ollut, tempaisi hän saumurilla yhden hyvin kokeellisen ratkaisun:

Normaalissa, mukavassa paidassahan helma ei pääty vyötärön kohdalle, vaan mieluusti ainakin itse käytän sellaista, joka ulottuu reilusti pidemmälle. Jos ei halua helman alkavan reiden yläosasta, kannattaa t-paidan helma ensiksi pätkäistä siihen mittaan, mistä helman toivoisi alkava.

Sitten tarvitaan helma. Tässä käytetään joustamatonta kangasta, eli yhdistetään joustavaa ja joustamatonta materiaalia. Miten ne yhdistetään niin, että vyötärö menee hartioiden yli kun mekkoa vedetään päälle, onkin se kysymys.

Leikkasin kevyestä puuvillakankaasta helman, joka on hiukan kellotettu ja jonka vyötärö on n. kaksi kertaa T-paidan helman mittainen.  Pituuden arvioin silmämääräisesti riittäväksi. Helman voi tehdä myös aivan suorasta palasta ja niin runsaana/niukkana kuin haluaa. Ainoastaan se pitää ottaa huomioon, että joustamattoman helman tulee olla sen verran isompi kuin T-paidan helman, että mekko menee päälle.

Jotta a) hameen vyötärö ja paidan helma saadaan saman mittaisiksi ja b) mekon vyötäröstä joustava, ommellaan hameosan vyötärölle jonkinlainen joustava nauha, joka samalla poimuttaa hameosan vyötärön paitaosan helman mittaiseksi. Tämän voi tehdä joku ihan tavallisella kuminauhalla tai läpinäkyvällä joustonauhalla (samanlaisella kuin kaupoissa myytävät trikoopaidat yleensä ovat kiinni henkareissa).

Mittasin joustonauhan jonkin verran pidemmäksi kuin T-paidan helman ja ompelin nauhan koko ajan venyttäen kiinni hameosan vyötärölle. Näin paidan ja hameen lopulta yhteen ommeltavien saumojen pituus tulee suurin piirtein samaksi.

Joustonauha/kuminauha tulee ommella jousto-ompeleella tai saumurilla. Allaolevassa kuvassa näkyy (tai ei itseasiassa näy kovin hyvin), miten joustinauha jää saumuriompeeen alle, mutta nauha ei missään nimessä saa joutua saumurin terän alle.

Kun vyötärö on poimutettu, kohdistetaan paidan ja hameen sivusaumat, neulataan kappaleet oikea puolet vastakkain ja ommellaan jousto-ompeleella osat yhteen. (Eikä ikinä-ikinä-ikinä laiteta nuppineuloja noin kuin alla silloin kun ommellaan saumurilla. Älkää siis tehkä niinkuin minä teen vaan tehkää niinkuin minä sanon…)

Ja tadaa! Kun helma on vielä huoliteltu, niin meillä on käsissämme valmis mekko. Tämä näytti tylleröisen päällä siltä kuin pikku-Heidi olisi juuri tutustunut steam punkiin, mutta mitäs siitä, kun helma heiluu. Seuraavan toteutan vähän harkitummista materiaaleista 🙂 Ja otan ehkä kuvan joskus toisten. Tämä tammikuu ja ilta-aika ei oikein ole räpsyjen aikaa.