Tadaa!

Kotona ollaan!

Nimittäin Blogikodissa, ja nyt vakaa aikomus on palata aktiivihkoksi somehenkilöksi.

Paljon on tapahtunut sitten kesäkuun alun. Nykyhallitus hatuttaa edelleen, ja purin turhautumista ompelemalla muutaman mekon. Pätkätyöhelvetti jatkuu, mutta siitä olen tässä taloustilanteessa ehkä kuitenkin enemmän kiitollinen kuin harmissani. Lapsikin on mennyt kasvamaan ja on jo iso tyttö. Kesällä palelsi enemmän kuin hikoilutti ja ulkomaanreissu rajoittui pariin Tallinnan-pyrähdykseen ja Tukholman saaristoon. Lapsikin ymmärtää suruissaan mutista ”mää en tänä vuonna oo vielä päässyt Berliiniin”.

Olen ollut koko kesän enemmän tekemisissä live-ihmisten kanssa kuin somen, se on ollut mukavaa. Joskus on ehkä parempikin olla myös näppäimistö hiljaisena, jos ei koe, että on mitään tähdellistä sanottavaa. Ehkä täppärin lumokin on ollut liikaa, kuinka helpoksi nettikangaskauppojen selailu onkaan muuttunut. Jos täpyskässä olisi näppäimet, ehkä sillä tulisi kirjoitettua enemmän?

Täällä Hääräkonttorissa ei juuri Siperian linjoista tulla poikkeamaan. Lapikkaat lumessa, hengitys huuruten ja aivot sauhuten mennään eteenpäin. Ompeluksia tulee toivottavasti enemmän. Kaikkea tulee toivottavasti viime aikoja enemmän.

Syksy on ollut hienoista muutoksen aikaa elävänkin elämän osalta. Iloinen uutuus oli päästä mukaan töissä työtapoja kehittävään toimintaan. Aiheena on blogit. Katson olevani vähintäänkin pätevä. Saatan raportoida projektista jotain tännekin, etenkin jos vastaa tulee jotain mielenkiintoista. Eikös blogissa olisikin luonnollista käsitellä juuri blogeja?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *