Katastrofipäivän pelastus

Tänään ei päivä lähtenyt vahvasti liikkeelle. Ensin shoppailutuokio jäi melkoisen lyhyeksi. Sen jälkeen murinaa ja märinää S-Bahn-verkon remontin takia ja matkasuunnitelman muutos. Sitten paniikin paikka, kun etsimme toisiamme tunnin verran keskellä jalkapallojuhlintaa, puhelinverkon maatessa jossain bittiavaruuden mustassa aukossa. En sivuunmennen sanoen muista, milloin viimeksi olisin ollut yhtä paniikissa. 

Lounas, joka piti olla nenän alla vartin vaille kaksi, nautittiin vähän kolmen jälkeen. Lapsi näytteli pääosaa livekuvasta Päiväuneton Berliinissä. Äiti kilahti ja hepuloi.

Aurinko paistoi. Halattiin koko porukka. Ja tylleröinen keksi, että haluaa takaisin ”ihmissuihkulähteelle”.

Tylleröinen asemissa.

Lapsena mietin usein, mitä virkaa on suihkulähteillä, jos niihin ei saa mennä kahlaamaan. Silloin ei tullut mieleenkään, että pari vuosikymmentä myöhemmin itselläni saattaisi olla pieni tyttö, jonka kanssa seison yhdessä suihkulähteessä auringon paistaessa. 

Pikkutytön unelma toteutui.

Yhtäkkiä kaikki olikin paremmin kuin koskaan. Neptunuksellakin roikkui potkupallotossut atraimessaan. Juhlapäivä kaikilla.

2 kommenttia artikkeliin “Katastrofipäivän pelastus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *