Lapsi messuilla Lapsimessuilla

Puolisoni on tähän asti mieltänyt Lapsimessut tilaisuudeksi, jossa tylleröiselle voidaan mallailla Isosisko tai -veikka 2.0. Eikä käsitys tilaisuuden yleisilmeestä juurikaan kirkastunut miekkosen ja tylleröisen laskeuduttua messuhalliin Liberon vaipanvaihtopisteen kohdalta. ”Ai onkos noilla tuolla joku kilpailu?” uteli puolisoiseni katsellessaan massiivista vaipanvaihtoseinustaa, jossa noin 10 kpl tehokkaanoloisia äitejä veivasi vaippaa jälkikasvulleen. Olisin halunnut antaa miehen jäädä siihen uskoon että kyllä, mutta oikaisin käsityksen sitten kuitenkin.

Onnetar arpoi liput messuille Noshin arvonnassa, muuten keikka kaikkine hyvineen olisi koitunut ehkä hiukan turhan hintavaksi meidän poppoolle. Tokihan sinne taas upotettiinkin satanen poikineen, mutta ainakaan ostotilanteeseen joutumisesta ei tarvinnut pulittaa pennosia. 

Itse olin messuilla jo pari minuuttia yli kymmenen, koska halusin koluta kädentaito-osaston rauhassa. Valitettavasti, tosin odotusten mukaisesti kylläkin, tarjonta oli melko laimeaa. Onneksi esimerkiksi ne nettikangaskaupat, joita suosin olivat kivasti edustettuja lapsiosastolla. 

Parhaiten kädentaito-osiosta jäi mieleen Porvoolaisen Pupunan Kissapöllö-pehmot.

Lapsimessujen puolelle ehdin myös kurkata ennen miekkosen ja tylleröisen grande entréta. Ihania lastenvaatteita oli vaikka millä mitoin, erityisesti aikuiseen makuun. Myös kotimaisen tarjonnan runsaus ilahdutti. Mitään ainoastaan oman makuni mukaista en tyllerölle nyt tällä hetkellä kuitenkaan osta, joten mukaan tarttui mm. Metsolan pinkkiä oravatrikoota.

Kids Design Block. Äiti tykkäis, mutta prinsessahörselöiseni ei.

Tylleröisen saavuttua paikalle ständien tarkasteluvauhti kasvoi eksponentiaalisesti. Jälkikasvuni ryntäili sinne tänne, tanssi ja nauroi väenpaljouden keskellä, eikä häntä vaikuttanut häiritsevän mikään. Kävimme yksistä tuumin tyhjentämässä Hiivisketun osaston. 

Hiivisketulta saa mm. ihan kaikkia Djecon tuotteita. Äiti tykkää, isi tykkää, lapsi tykkää. Kukkaro ei tykännyt, mutta siltä ei kyselty.

Lapseen upposi parhailten erilaiset saippuakuplientuotantovälineen (huh, en tosiaan tiennyt millaisia kaikenlaisia niitä on, ja mä kun luulin olevani saippuakuplien puhaltamisen mestariluokkaa). Hitiksi osoittautuivat myös Latvian matkailuosastolla käpyjen ja tammenterhojen jaoittelu erilaisiin lokeroihin sekä bObles -leikkikuvakkeet. Viimeksimainitut osuivat ja upposivat myös äitiin. 

Ihania saippuakuplia.

Kaikki yhteinen askartelumeininki yms. oli tylleröisestä aivan yhdentekevää, ja niin äiti saikin askarrella pilttipurkinkansijääkaappimagneettinsa aivan yksin tylleröisen sillä aikaa kauhistuttaessa esittelijöitä tyhjentämällä somisteena ollutta hyllyä. Mutta kuka älypää lataa hyllyllisen pilttipurkkeja täynnä kirjavaa rihkamaa yms. strösseleitä osastolleen lapsimessuilla VAIN somisteeksi, kysyn vain?

Pilttipurkit saa kyytiä.

Ehkä ihanin tuttavuus koko messuilla oli Melli EcoDesign, jonka suloiset kuosit ovat Leena Rengon käsialaa. Mukaan tarttui pari palaa kankaita, vaaleanpunaista tietenkin. Muuta en tylleröiselle edes uskaltanut ehdottaa. Äiti taas… no arvattekin.

Melli Ecodesign. Puhdasta ihanuutta. 

Kotiin ei päästy ennen kello puoli viittä eikä ilman kunnon draamaa. Niinkuin suurin osa liian ravakoista vanhemmista, myös minä ajelen kärryjen kanssa liukuportaita, eikä hissijonotus väsyneen mukulan kanssa oikein nytkään tuntunut siltä omalta jutulta. No, juuri ennen liukuportaita nakero kampesi itsensä pois kärryistä, loikki yksin liukuportaisiin ja siinä minä sitten karjuin pää punaisena, että eikö ole sovittu, ettei tuota tehdä. Lapsi karjui takaisin että seisoo nyt tässä, luonnollisesti selkä liukuportaiden loppua kohden. Minä kauhuissani aloin huutaa että käänny, käänny, tylleröisen vain rähjätessä takaisin, kaatuen liukuportaisiin ja tadaa, siinä sitä oltaisiin oltu sormet murskana ilman edelläolevaa teräs-äitiä, joka salamana kaappasi pyllähtäneen tylleröisen liukuportaiden yläpäästä. Ehdin häthätää kiljumiseltani häntä kiitellä, täältä vielä mitä parhaimmat virtuaalikiitokset. Ilman häntä tässä oltaisiin nyt murskaantuneiden pikku sormien kanssa päivystyksessä. Nyt myös ymmärrän, miksi kärryttely liukuportaissa on kielletty. Ennen en ole sitä tajunnut. 

Saalis näyttää melko komealta. Kankaita Verson puodista, Metsolalta ja Melli EcoDesignilta. Djeco-tavaramyrsky Hiivisketulta ja sirkusjuna, joka sopii yhteen Brion junaradan kanssa, lapsille.com:in ständiltä. Nyt äiti voikin leikkiä tyytyväisenä koko illan kun isi on soittamassa rokkia 🙂

Hyvä saalis. 

Tylleröinen torkkuu sohvalla koska päiväunet jäivät väliin, minä mussutan Kismetiä ja alan varmaan seuraavaksi miettimään, mitä heitetään pois kun näin paljon tuli taas uutta huusholliin. Mieleni tekisi alkaa katsoa joko Jeeves&Woosteria tai House of Elliotia dvd:ltä (omistan tasan kolme DVD-sarjaboxia, nuo edellämainitut sekä Fawlty Towersin. Ne ovat ainoat, mitä ihminen tarvitsee), mutta enpä taida viitsiä, kun en varmaan rauhassa saa katsoa kuitenkaan. Siivoamisen keskeyttäminen tuntuu tällä hetkellä pienemmältä pahalta. 

2 kommenttia artikkeliin “Lapsi messuilla Lapsimessuilla

  1. Ooh!! Mie oisin niin halunnut kans messuille, muttaku työkeikka vei huvini… Pakko yrittää välillä täyttääkin kukkaroa ainaisen tyhjentämisen sijaan. Oisin varmaan tehnyt konkurssin velaksi noilla messuilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *