Kirjahaaste

Kahvia, kiitos! -blogin Kahvittelija muisti allekirjoittanutta varsin mukavalla ja mielenkiintoisella haasteella. Haasteeseen kuuluu vastata haastajan keksimään kymmeneen kirja-aiheiseen kysymykseen ja sen jälkeen keksiä omat kymmenen kysymystä ja jakaa ne viidelle bloggaajalle eteenpäin.

Ja tässä tulevat Kahvittelijan visaiset kysymykset omien (luonnollisesti nasevien ja postmodernisti ironisten) vastausteni saattelemana:

1. Paras fiktiivinen hahmo kirjallisuudessa?

Apua! Kirjathan on täynnä mainioita hahmoja aina Agatha Christien Hercule Poirotista Sophie Kinsellan Becky Brandon née Bloomwoodiin. En pysty nimeämään vain yhtä.

2. Paras parivaljakko kirjallisuudessa?

P.G. Wodehousen kirjoista tutut Jeeves ja Bertie Wooster.

3. Oletko ollut ihastunut johonkin kirjallisuuden hahmoista? Jos olet, keneen?

Jaa-a, minkäköhänlaista ihastumista tässä nyt meinataan..? En ehkä hahmoon, ihastun aina hyvään tarinaan.

4. Missä kirjassa on ollut mielestäsi surullisin loppu?

Hans Falladan Alone in Berlin oli koko lailla melko ahdistava, kun alusta asti tiesi ettei se hyvin pääty.

5. Mihin kirjaan palaat uudestaan ja uudestaan?

Milan Kunderan Naurettavien rakkauksien kirjaan. Tai oikeastaan koko Kunderan tuotantoon. Naurettavat rakkaudet sattuu nyt vaan olemaan näppärästi tuossa omassa hyllyssä, muut pitää hakea kirjastosta.

6. Mitä genreä kirjahyllystäsi löytyy eniten?

Aika tasaisesti on historiaa, kielitiedettä ja erilaisia käsityötekniikoiden kirjoja. Ja kaikkea muuta loput. Mutta kirjoja on PALJON.

7. Jos luit Viisikko-kirjoja nuorena, tuliko sinulle aina nälkä, kun ystävykset kaivoivat hedelmäkakut, säilykelihat ja muut herkut esiin?

Yhtä Viisikkoa olen kerran elämässäni koittanut lukea, tylsistyin kuoliaaksi varmaan viiden sivun jälkeen. Sen jälkeen en ole Viisikoiden pariin edes yrittänyt palata.

8. Paras tyttökirja(sarja)?

Luin Runotyttöä ja Ingallsin Lauraa mutta ehkä jännimmät jutut oli Sisar Helenalla. Vieläkin luen joskus Anni Swanin ihanaa Saraa ja Sarria.

9. Onko kirjaan/kirjasarjaan perustuva elokuva tai sarja mielestäsi aina huonompi kuin kirja? (Kerro esimerkkejä!)

Ei ehkä aina. Tykkään kovasti  BBC:n Ylpeydestä ja ennakkoluulosta, vaikka tykkäsin kirjastakin kovin ja olen ollut Austen-fani ennen Austen-filmatisointien buumia. Myöskin Virginia Woolfin Orlandosta tehty elokuva Tilda Swintoneineen on mielestäni onnistunut. Kirja on hyvin vaikea ja monitasoinen, elokuva saa siitä omasta mielestäni parhaat palat irti. Olisi mielenkiintoista nähdä elokuva myös vaikka Woolfin Aalloista. 

10. Käytkö kirjastossa vain lainaamassa kirjoja vai hengaatko siellä muutenkin?

Varmaan asuisin kirjastossa, jos se vaan mitenkään olisi mahdollista.

Huh, kiperät kysymykset! Ja sitten pitäisi miettiä omat kymmenen eteenpäin heitettäviksi. Tekisi mieli heittää haaste takaisin, mutta niin ei kai ole tapana tehdä.Haastan Tupa-Keittiön Kanelibasilikan, Tassuja ja töppösiä Iksun, Retroprinsessan Raissin, Ma-material Girlin Mindekan ja Kukat ovat hyviä kuuntelijoita-blogin anni pannin vastaamaan seuraaviin kirjallisuutta koskeviin kysymyksiin: 

  1. Kirja, joka on tehnyt sinuun lähtemättömän vaikutuksen?
  2. Sanotko koskaan, että olet lukenut jonkun kirjan vaikka et olisikaan, koska k.o. kirjan katsotaan kuuluvan nk. yleissivistykseen?
  3. Oma(t) klassikosi ja lyhyet perustelut?
  4. Oletko lukenut näytelmiä?
  5. Onko mikään kirja tuottanut sinulle tuskaa ja jos on, niin miten?
  6. Kirjahylly kotona: joo vai ei?
  7. Paperia vai e-kirja?
  8. Kannattaako lukeminen aina?
  9. Mitä sinulla on nyt luvussa tai seuraavana listalla?
  10. Ensimmäinen mieleesi tuleva runoilijan nimi?

Linkatkaahan vastanneet omat vastauksenne sitten tänne 🙂

  

24 kommenttia artikkeliin “Kirjahaaste

  1. Mä en tiennyt että Viisikot on mulle näin heikko kohta, mut mä jäin vaan tuijottaan tota tylsistymismainintaa ja melkein tirahti itku Viisikoiden puolesta! 😀 Eih, nehän oli niin koukuttavia! Voi kun oisit sekottanut ne Seikkailu-sarjaan, ne oli häikäilemätöntä Viisikko-plagiaatioo ja muutenkin tylsiä.. (okei oikeesti ei hajuakaan kummat ees on tullut ensin, mut mä seison silti Viisikon rinnalla!)

    • Sä saat seistä Viisikoiden rinnalla! Mä vaan en tajunnut sitä hommaa, odotin seikkailua ja nehän teki sitä lähtöä sen viisi sivua, mä ehdin siinä jo kyllästyä. Mutta mä en tajua paljoa muutakaan. Ei ole varmaan ihme, että Woolf on mun suosikkeja, sehän kirjoitti tajunnanvirta-menetelmällä… Eli ihan sekoja, samaanhan pyrin itsekin 😛

      • Joo kato eka ne loju pitkästyneenä jossain, sit söi, sit taas loju, sit keksi et jossain on vähän seikkailuntynkää ja alko tekeen lähtöö, eka tehtiin eväät, sit hengailtiin ja syötiin, sit oli vähän sitä seikkailua ja sit taas syötiin. Lopuks vielä vähän lojumista ja syömistä. Kumma juttu, että meitsi tykkäs 😀

        • Joo, vitsi mä muistan sen lojumisen vieläkin! Se ei selkeästikään vastannut mun mielikuvaa takakannen kuvauksesta 😀

          • Mä en tajua, millä mielellä luin Viisikkoja, kun en koskaan natiaisena edes hiffannut, että kirjat oli puoleksi ateriointia! Ja Laura, kyllä oli Seikkailu-kirjat parempia!! 🙂

            Mutta Sara ja Sarri, aaah! Syytän kaukokaipuustani (ja siten varmaan koko ulkomaille muuttamisesta) Sara ja Sarri matkustavat -kirjaa.

            Ja Orlandokin vielä! Sekä lempikirjojani että -leffojani. On sulla hyvä maku, Ella, ei siitä mihinkään pääse.

          • Siis minä en oo ikinä kuullutkaan noista, viisikkoa lukuunottamatta, mitään… Niin, että taitaa olla tällä tytöllä kirjahaasteeseen vastattu melkoisen nopeaa… Oon minä sentään Anna-kirjat lukenu 😀

          • Likewise 🙂

            Sara ja Sarri matkustavat oli aivan ihana löytö teininä, kun aina vaan palasin Saraan ja Sarriin. Ja sitten löytyikin lisää! Täyttä taikuutta, ne viehättää vuodesta toiseen.

            Orlandon näin itseasiassa ensin leffana. Luin kirjan ja olin aivan myyty. Ja sitten luin kaiken Woolfilta, minkä käsiini sain. Woolf ei päästä helpolla, muttei myöskään irti 🙂

            Mä oon kans parantumaton kirjatoukka. Kirjoja ei yksinkertaisesti vaan VOI olla liikaa.

    • Mäkin jäin tuijottamaan suu auki, että miten joku on voinut tylsistyä Viisikoiden seurassa! 

      P.s. paras Viisikko-kirja on Viisikko karkuteillä – mä oon lukenut sen kymmeniä kertoja! Siinä oli se kaamea Stickin perhe ja se rouva Stick yritti myrkyttää Timin!

      P.s.2 mun mielestä Seikkailu-sarjakin oli tosi hyvä! Eikös siinä ollut se poika, jolla oli joku erityinen kyky toimia eläinten kanssa – mä aina kadehdin sitä!

    • Haasta sit Raissi mut, kun vastaat haasteeseen – mä raaaaakastan kirjoja (ja raaaakastaisin lukemistakin, jos toi yks tyyppi sen sallisi eikä pääni olisi vieläkin ihan muhjua). 😉

      • Ooops. Sori vedin välistä ja haastoin sut jo omalla tontillani. Mut sähän voit vastata yhdesti, kahdesti tai yhdistellen. 🙂 Pääasia et pääset kirjoittamaan rakkaistasi.

        • Blogihaasteet on ku bussit! ;D Kiitos, MM, ja älä nyt kiltti Raissi enää mua haasta, mun lukijat kaikkoaa, jos kirjoitan koko helmikuun pelkistä kirjoista! 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *