Lapikasta lattiaan!

Ylitän jälleen kerran mukavuusalueen reunan ja en suinkaan muoti- vaan kenkäbloggaan.

En olisi ikinä uskonut että hihitellen miettisin, että kyllä nainen voi vallan mainiosti selvitä elämästään vain yhdellä kenkäparilla. Kenkäfriikki mikä kenkäfriikki. Mutta nyt, nyt se tapahtui.

Niiden palautettujen muka pakkohankinta-clogsien kohdalla mietin, että eipä paljoa harmita palauttaa, kun ne eivät olleet juuri sitä, mitä olisin halunnut. No nämä ovat. Nämä ovat massittoman marraskuun vesittämisen veroiset, olkoonkin, että tarvitsin uudet talvisaappaat. Mutta olisihan sen hankinnan voinut siirtää joulukuulle. Mutta kun ei nyt voinut. 

Hyvät naiset ja herrat, jokaisen lapsilla ja/tai muuten vauhdikkaalla city-elämällä/yleensä vain elämällä varustetun ihmisen todellinen tarvehankinta: 

LAPIKKAAT

Töysän kenkätehtaan herttaiset lapikkaat kokoa 35.

Tampereen Kädentaitomessuilla käydessäni sai pitää tiukasti kukkaronnyöreistä kiinni, vaikka paljonhan siellä näki myös sellaista, mitä ei ikinä haluaisi välttämättä nähdäkään. Näihin lapikkaisiin olin törmännyt jo aikaisemmin Metsoloiden nettiputiikissa ja ajattelin tilata sovitettavaksikin, mutta kun huomasin, että valmistaja löytyi myös messuesittelijöistä päätin, että kokeilenpa paikan päällä.

Ja se oli menoa. Ensinnäkään, Metsoloilla ei olisi edes ollut tarpeeksi pientä kokoa sovitettavaksi, ja toiseksi, heillä oli tarjota vain trendikästä huopalapikasta. Itse pidän enemmän nahasta, joten kun näitä siinä sitten oli yksi vaivainen pikku pari,  niin se oli siinä. Vuori on hellyyttävän pehmeää lammasta joka lämmittää eikä tunnu hikiseltä. Pohja on pehmeä mutta tukeva, niin että pystyssä pysyy vähän liukkaammallakin kelillä. Tai pikkujouluista palatessa.

On ne niin somat!

Kaikesta korkokenkärakkaudestani huolimatta käytössä eniten kuluvat ne kengät, jotka ovat mukavat jalassa, ja sitä nämä lapikkaat tottavie ovat. Tilavat, lämpivät ja kaikin puolin mukavat. Nahka on paksua ja kestää todistettavasti niin kuraa kuin kolhujakin. 

Lapikkaat in action. Kestää seistä puistossa vähän pidempäänkin.

Ostopäätökseen ei suinkaan vähiten vaikuttanut tuotannon kotimaisuus. Tämänhintaiset saappaat voi käydä hakemassa mistä vain Helsingin keskustan kenkäkaupasta, mutta missä niistä myydään kotimaisin voimin kasattuja kenkiä? Omalla mittapuullani nämä voittavat mennen tullen ne toiselta puolen maailmaa tänne tuodut vähän vastaavalla idealla toteutetut jalkineet, joiden nimeä en aio tähän kiusallanikaan kirjoittaa, mutta joista eräs ystäväni sanoo, että niitä tulee heille palautuksena valtavat määrät, kun pohjat imevät vettä kuin pesusienet. Näillä marssii hätätilassa lammikoistakin. 

Että siinä meni massiton marraskuu, mutta ainakin jalat pysyvät lämpimänä ja omatunto kuluttajuuden osalta vähän puhtaampana. 

                                       *                            *                        *

 Ja jos jotakuta muuten kiinnostaa, miten vihaisen naaurintädin kiusaamisgatessa kävi, niin huraa! Lauma on jakautunut kahtia, ja yksinäinen vaeltaja on nyt toisessa porukassa joukon jatkeena, sulassa sovussa leikeissä mukana. Vihainen naapurintäti vs. raggarit 1-0.

 

6 kommenttia artikkeliin “Lapikasta lattiaan!

  1. Jee, GO VIHAINEN NAAPURINTÄTI! <3 Onpa muuten lämpimän ja ihanan näköiset popot. Ennen kaikkea laadukkaan. Ja ne nimeltä mainitsemattomat kengät sieltä maapallon toiselta puolelta (ja tulevat muuten pääosin Kiinasta eikä Australiasta niin kuin monet luulevat, kannattaa vertailla merkkejä!!) menevät aina jostain lättänään, nuo varmasti pysyvät muodossaan.

    •  

      Joo, mä oon vähän allerginen sellaisille hiihtämistossukoille, ehkä se on ne ympäriinsä latustelevat teinit, jotka niillä nimeltämainitsemattomilla popoilla ovat saaneet mut vähän katsomaan niitä karsaasti. 

      Vihainen naapurintäti täällä oikoo supernaisen viittaansa, aina valmiina 🙂

       

  2. Aikas hienot! Ja kolminkertainen huraahuuto vihaiselle naapurintädille! Meillä tykätään onnellisista lopuista. 🙂

    • Kiitos 🙂

      Ja mä kyllä aion vielä vähän pitää silmällä, ettei vaan pääse, mitään jengien klikkejä nyt syntymään. Tuossahan ne aina mesoaa, meidän ikkunan alla ]:)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *