Retail therapy äidille (lapsen kanssa reissussa, osa III)

Mitä tapahtuu, kun pihiäkin pihimpi äiti, joka on pantannut salaisia shoppailuhimojaan herra ties miten pitkään, saa kesälomarahaa muutaman satasen, lasillisen kuohuvaa ja muutaman tunnin omaa aikaa Berliinissä? 

No tietenkin tämä:

Parit kengät, 5 paitaa, trenssi, ”kylpymekko”, farkkulegginsit ja valkoinen kesämekko. Kuvasta puuttuu ne kengät, jotka tarttuivat matkaan heti ensimmäisenä päivänä. Ja miksi ne tarttuivat mukaan, niin varmaan jokainen rahapulasta välillä kärsivä äiti tajuaa, että jos uudet SuperFitit saa 19€ hintaan, niin ne on otettava!

Miten ne jotenkin vaan ikäänkuin huutavat päästä luokseni? Etenkin jos ne ovat -50% – -70% alennuksessa? Kuvan Primigin nahkakengät 16€ ja SuperFitit (otin sitten toisetkin, vähän isommat) 19€. Häh, kävin COSilla? Yleensä en jaksa reissussa käydä sellaisissa kaupoissa, mihin pääsen Suomessakin, mutta jotenkin siinä hötäkässä nämä jäivät näppeihin eivätkä enää irronneet (valkoinen mekko ja sinikauluksinen paita). 

Pikkutytön trenssi, 12€, miten sen nyt olisi voinut jättää? Ja minä olen siis äiti, jonka mielestä puistovaatteet ja kaupunkivaatteet erikseen. Ja tuo froteemekko, mitä ihmettä? Mutta kun kaikilla pikku saksalaistytöilläkin oli… 

Ja yksivärisiin paitoihin on tarkoitus silitellä kuvia tuosta allaolevasta Gamagon Iron-On -kirjasta. 

Nämä ostettiin hillityllä koko perheen lelu- pyörä- ja paperikauppakierroksella. Seuraavalla pyöräkauppakierroksella haaviin tarttuikin sitten myös pyörä… yllättäen pikkuiselle.

Ja saihan se äiti-ihminen sijoitettua myös vähän itseensä:

Uudet farkut, paita ja toppi. Ostettu periaatteella: Haluaa heti pukea päälleen.

Hupahassu printti topissa.

Kävin myös Idee:ssä, näpertelijän paratiisissa. Sieltä haaviin tarttuivat alla näkyvät kirja ja lehti. Ei muuta kuin askartelemaan! Kankaat ovat kaikki Friedrichshainilaisista kangaskaupoista, puolet tuosta ihastuttavasta Nähkontorista.

 

Saalis Nähkontorista.

Aivan liian houkuttelevat kankaat Gärtnerstraßelta, Dollyrockeria melkein vastapäätä sijaitsevasta lelu- ja kangaskaupasta, jonka nimeä en valitettavasti muista. Edit. Liike on nimeltään Frieda Hain, leluja ja värikkäitä puuvilla-/trikookankaita. 

Ja tällainenkin ihme oli ilmestynyt meidän parvekkeelle poissaollessamme!

Ja hyväksi lopuksi tämä ihminen, jonka mielestä Berliini ei houkuttele shoppaamaan listaa vielä omat täsmävinkkinsä ja lempparinsa:

  • Luonnollisesti Alexanderplatz ja sen ympäristö: löytyy sekä Alexa Centerin tyyppistä ketjukokoelmaa että AusBerlinin kaltaista uniikimpaa näkemystä.
  • Kurfürstendamm – jos aikaa on vain yhteen ja budjetti kohdillaan.
  • Wilmersdorfer straße  Kätevästi kaikki kävelymatkan päässä, plussaa mahtavasta TK Maxxista. Myöskin mukavan kävelyn etäisyydellä Savignyplatzilta, jossa myös aika mukava meininki & kivoja ruokapaikkoja.
  • Kastanienallee & ympäristö, sunnuntaisin Mauerparkin kirppis on ehdoton, vaikka vain Flammkuchen ja tunnelman takia. Second hand -paratiisi.
  • Wühlischstraße – Gärtnerstraße – Boxhagener straße ja niiden ympäristöt Friedrichshainissa. Edullisia ja ystävällisiä ravintoloita, pieniä putiikkeja ja tietenkin ne 3,90€ mojitot Simon-Dach-straßella. Tänne vaan palaan uudestaan ja uudestaan. Täällä työnnellään lastenvaunuja, juodaan kaljaa pullosta, syödään terassilla vaikka sataa ja vierekkäisistä kaupoista voi saada Ferm livingin tapetteja ja intialaisia batiikkiriepuja. Oma suosikkini on  Prachtmädchen, jossa nimestään huolimatta myydään myös miesten vaatteita. Viimeistään eläkkeellä ostan näiltä nurkilta sen Samuli Putronkin mainostaman kämpän Berliinistä.

Näin siis voi käydä, kun shoppailupeto sisälläni pääsee valloilleen. Enkä kiellä, oli mahtavaa. Ja tässä yhteydessä jätän häveliäästi vähemmälle hehkutukselle sen, miten edullista kosmetiikka on etenkin Rossmannilla ja DM:llä ja miten paljon sitä noista haalin, kuinka löysin Vichyn BB-voidetta paikallisesta apteekista Suomea kympin edullisempaan hintaan ja miten ylioppilasvuoteni lempituoksu marssi parillakympillä myös matkakassiin.

Eläköön elämän pienet turhuudet, tarpeelliset kengät ja etenkin kuohuviini, jonka voimalla tämä nainen ponnistaa aina vain kohti huimempia saaliita saavutuksia !

6 kommenttia artikkeliin “Retail therapy äidille (lapsen kanssa reissussa, osa III)

  1. Eläköön!

    Meinasin jo puoliväliin scrollatessani huutaa, että noihan on kaikki tytölle, mutta onneksi olit sitten muistanut itsesikin 😉 Hienoa!

    Matka vaikuttaa onnistuneen kaikin puolin hienosti. Tervetuloa kotiin!

    • Joo kyllä, kiitos 🙂

      Siinä käy helposti niin, että kun ne lastenvaatteet on jotekin niin pieniä ja edullisia ja jajajajajaja… niin sitä helposti unohtaa, että omat farkut on kaikki haaroista halki, että vois olla hyvä ostaa itselleenkin vaikka edes ne housut 😛 Mä olin kyllä edellispäivänä jo löytänyt itselleni pienen olkalaukun, johon ei mahdu yhden yhtä vaippaa!

  2. Ooh, niin hienoja ostoksia! Ja noi printtikankaat, vau! Kyllä pihinkin äidin pitää saada ulkomailla shoppailla, sehän nyt vaan kuuluu asiaan. Ihanan kuuloinen reissu teillä on ollut 🙂 Mutta sitä pikkulaukkua ja noita omia vaatteita sun pitäis kyllä päästä ulkoiluttamaan, miten olis?

    • No siinä teidän lähellä on se hieno uudistettu Topographie des Terrors, joka kyllä mun mielestä on ihan älyttömän mielenkiintoinen, mutta en tiedä, että jos ei kovasti halua masentua… Mutta mä kyllä itse tykkäsin tosi paljon. Sitten Jüdisches Museum on oikeasti myös kiva, ei pelkkää holokaustia. Oma suosikkini on aina vaan Pergamon, mutta se oli kesällä jotenkin remontissa. Ehkä se nyt kunnossa? Mielenkiintoinen museo on myös Saksan historian museo, mutta se on valtava. DDR museo on superviehkeä light-museo, itse menisin käymään Gedänkstätte Hohenschöhausenissa vielä toistekin. Siellä oppaasta riippuen kuulee jännää tarinaa, mutta sekin on varattava etukäteen.

      Näissä mun suosituksissa näkyy ehkä mun historiaharrastuneisuus 😛 Mutta ei me pelkästään siellä menneitä mietitä, minkälaista museota kaipailisitte? Jos on aikaa vain yhteen, museuminseliltä kun valitsee jonkun (mä valitisisin siis Pergamonin) niin ei voi mennä pieleen 🙂

      Mä rakastan suositella Berliiniä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *