Vauvakirjaa kaiken ikää

Kun päivien mittaan tapahtuu kaikenlaista hassunhauskaa, niin tunnollinen vanhempi kirjaa nämä kaikki pienet ihmeet muistiin vauvan vauvakirjaan.

Minä kirjoitan ne nettiin. 

On meilläkin vauvakirja, siinä on tilaa kaikenlaiselle tarinoinnille 18-vuotissyntymäpäivään saakka. Toistaiseksi olen liimaillut sinne tylleröisen syntymäpäivänä ilmestyneiden lehtien otsikoita. 

Meillä on myös sellainen hämmentävä vaaleanpunainen laatikontapainen, johon kuulemma kuuluu säilöä muistoja. Siellä on tällä hetkellä seurakunnasta saapunutta materiaalia. 

Sinne vauva- vai pitäisikö sanoa lapsikirjaan pitäisi kirjoittaa ainakin seuraavat asiat:

  • 2.4. kiipesit ensimmäistä kertaa nojatuolin selkänojaa pitkin kirjahyllyyn. Äidin oma pieni veikkagustafsson! 3.4. kurotit korkeuksiin jo kuin vanha tekijä.
  • Laulat hienosti muumilaulua, mutta äidin henkilökohtainen suosikki on postimies Paten tunnari. ”Pos-ti-tiii, pos-ti-tiii…”
  • Aina kun tulee pissa, sanot kakka.
  • Kun tulee kakka, et usein sano yhtään mitään.
  • Piivi on paitsi pii-pii eli lintu, myös pilli ja pilvi. Maja on maja ja majava. L-kirjain tuottaa sinulle vielä ongelmia, mutta osaat sanoa S:n.
  • Kaikkein parasta mielestäsi on olla pää alaspäin. Se on raskasta riiputtajalle.
  • Isillä ja äidillä on rumat-puheet -pöllö, jonne laitetaan kolikko, jos isi tai äiti on lausahtanut jotain huolimattomasti.
  • Äiti ei ole (vieläkään) tajunnut, että ei sinulta ei kannata kysyä, vastaus on kuitenkin aina ei. Ja silti äiti kyselee. Laitetaanko vaippa? -Ei. Puetaankos haalari? -Ei. Mennäänkös ulos? -Ei. Lähdetäänkös syömään? -Ei. Otatko puuroa? -Ei. My mistake.
  • Hienoin eläin ikinä on mielestäsi kissa. Paitsi että nukut pupu ja koira kainalossasi.
  • Sinua luullaan pojaksi, koska äiti haluaa pukea sinua muuhun kuin pinkkiin. Sitten äiti osti sinulle toppatakin, jossa on vaaleanpunaisia ruusuja.
  • Juttelet kovasti kaikesta mitä päivän aikana on tapahtunut, ja nykyään aika selkeällä suomen kielellä. Paitsi miespuolisista ihmisistä. Heitä ei mainita. Paitsi isi, johon viittaat myös sanalla äiti. Muistat nimiä varmaan paremmin kuin äiti.
  • Tykkäät chilistä ja mausteisista ruoista ylipäänsä. Se on äidistä välillä vähän pelottavaa. Syöt ruoan mieluiten haaleana.
  • Tanssit kovasti. Joskus otat isiä ja äitiä kädestä ja tanssitaan yhdessä.
  • Haluat kävellä päiväkotiin. Onneksi se ei ole kaukana.
  • Imuri ei enää pelota sinua. 
  • Tykkäät vedestä. Ammeessa, kylpylässä, lätäkössä, missä vaan.
  • Saat itse laitettua pikkulapaset käteesi.
  • Mielimusiikkiasi on Mimmit ja Hertan maailma. Eikä Ramoneskaan ole mielestäsi ihan huono.
  • Olet tietenkin äidin mielestä todellinen mestari ihan kaikessa.

Olet söpö irvistellessäsi pulla suussa.

 

4 kommenttia artikkeliin “Vauvakirjaa kaiken ikää

  1. Suloinen kirjoitus! 🙂 Vauvakirjoissa ei varmana ole kohtaa johon täyttää näitä oikeesti olennaisimpia juttuja, jotka haluaa muistaa. Tärkeämpää kuin ”päivä jolloin kolmas hampaasi puhkesi”.

    PS. Oh my, meidän vauvakirjasta on jäänyt kanssa yli puolet täyttämättä, hups!

  2. Joo, ei siinä vauvakirjassa, vaikka onkin se sellainen ”muka erilainen”, ole sellaista osiota, johon näitä vois kirjotella. Noh, mä otan tästä printin vaikka joskus 🙂

    Oho, jos teillä on puolet täyttämättä, niin nyt kun tarkemmin kirjahyllyä tarkastan, niin enhän enää edes näe siellä koko opusta… O-ou.

  3. Oman vauvakirjan parasta antia näin aikuisena ovat pienenä lausutut sutkautukset. Niitä onkin kyllä sivunpielet täynnä…

  4. Täytyy muuten alkaa pistää niitä muistiin! Juurikin nyt alkaa tulla noita aika kuolemattomia ”niii-in” ja ”no niin” -juttuja. Siitä se sitten lähtee.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *