Kiitos

Nyt kun tässä on taas toimittaja Silfverbergin ansiokkaan jutun perusteella saatu motivoitua äidit kotiin vai töihin vai minne -keskustelua, haluan ottaa esiin yhden asian ja sellaisesta näkökulmasta, jota ei juuri näissä yhteyksissä mainita. Ei ehkä siksi, että se ei ole niin tuottava osa ongelmaa, se on itseasiassa parhaimmillaan ratkaisu ongelman moniin kohtiin, ja tadadadadattaaa, se on: päivähoito.

Päiväkoti, lastentarha, päikky jne. Vastustajien mielestä lapsivarasto, parin tutkijan mielestä potentiaalinen varhaislapsuuden stressitekijä. Todellisuudessa parhaimmillaan tuhansien arkien pelastaja, viihtyisä paikka, jossa turvalliset tutut aikuiset tekevät työtä ammattinaan varhaiskasvatus. Siinä samalla kun pyllyt pyyhitään, opetellaan sen jälkeen pesemään kädet. Ruokapöydässä opitaan pöytätapoja, eteisessä pistämään vaatteet päälle. Opetellaan piirtämään, leikkaamaan, liimaamaan käyttäytymään ja ottamaan muut huomioon. 

Miltäköhän sairaanhoitajasta tuntuisi, jos hänelle sanoisi geriatrisella, että sinäkin täällä vaan vanhusvarastoa pidät pystyssä? Vaikka totuus vanhustenhoidosta pahimmillaan on varmasti yhtä surullista kuin lastenhoito heikoimmillaan, on kuitenkin suurin osa näistä työtään tekevistä oman alansa ammattilaisia, jotka tekevät työtä, jolla kyllä on merkitystä  ihan eri tavalla kuin puolustusvoimilla. 

Päiväkotien leimaaminen lapsivarastoiksi, joihin edesvastuuttomat lisääntyjät vievät jälkikasvunsa itkemään lätäkköön on puhetta, joka ennenkaikkea vetää maton alta niiltä oman alansa ammattilaisilta, jotka päiväkodeissa työtään tekevät. Suomessa on tietyissä kaupungeissa pulaa muodollisesti pätevistä lastentarhanopettajista, ja näin syntyy lainvastaisia tilanteita tietyissä ryhmissä. Mutta kuka haluaa tehdä ihmisvarastotyötä pienellä palkalla? Jos alan palkkaus ja arvostus on heikko, ei kukaan.

Onneksi kuitenkin vielä muutamat joka aamu jaksavat iloisesti tervehtiä hyvät huomenet, ottaa syliin ja katsoa, että puurot katoavat suuhun, tehdä metsäretkiä ja laulaa sekä leikkiä, askarella ja ulkoilla.

Päiväkoteja on erilaisia, meillä on käynyt mitä parhaimmin. Ja kyllä, minä kiitän meidän päiväkotimme henkilökuntaa paitsi nyt tässä kirjoituksessa, myöskin aivan kasvokkain hyvin sujuneesta viikosta, jonka ammattitaitoiset ja työstään pitävät päiväkodin tädit ja sedät ovat meidän perheelle mahdollistaneet.

18 kommenttia artikkeliin “Kiitos

  1. Juu! Samaa mieltä! Itselläni ei ole kovinkaan hyviä muistoja päiväkotiajoilta, mutta siskollani ja veljelläni on päiväkodissa muodostunut koko elämän kestäviä ystävyyssuhteita! Luulen myös, että oma poikani tulee hyötymään päiväkodissa nimenomaan muiden lasten seurasta, hoitajien työtä aliarvioimatta – sosiaalisen lapsen kannalta samanikäisten kanssa leikkiminen on ehdoton plussa! Ei siis todellakaan mikään lapsivarasto, vaan mieluisa leikkipaikka. Sitten joskus kun minulla on varaa poika hoitoon viedä 😉

     

  2. Me juuri oikein äimisteltiin, miten paljon päivähoidosta on todella ollut muutakin iloa kuin se, että me päästään käymään töissä ja koulussa. Mä olen sun kanssa niin samaa mieltä. Ja piti tuonne sun eiliseen postaukseen kommentoida, mutta kun en halunnut keskustelua roihauttaa, että sulla on kovastikin pointia siinäkin, mitä kirjoitat siellä aiheesta ”sitten kun on varaa”. 

    Mutta mulla on opiskelijatuttuja, joilla lapset ovat päivähoidon nollamaksuluokassa, eikö se sama mitekään voisi koskea myös luovan työn tekijää, jolla on epäsännnölliset tulot, apuraha tms?

  3. Ooh, en ole ikinä tuosta kuullutkaan. Mitä se pitää sisällään? Kun mun kohdalla kyse on lähinnä siitä, että en raaski luopua hoitotuesta, kun muuten tulot on aikalailla sen pyöreän nollan, tai no jotain 500€ puolelle vuodelle tyyliin, millä ei elä edes yksi (kun vuokrat sun muut) saati kaksi. Mutta asioilla on yleensä tapana järjestyä, ja minä olen ilmoittanut Kainin syyskuusta eteenpäin päiväkotiin – jos siihen mennessä ilmestyisi joku ratkaisu!

  4. Ai että ei maksuja! Minä en edes tiennyt, että päivähoidosta pitää maksaa!!! Kauhisteli. Vain sitä tuen loppumista. No okei, jos siitä pitää vielä maksaakin, niin sit mulla ei ainakaan ole siihen varaa, heh.

  5. Joo, päivähoito maksaa meille yhtä paljon kuin autolainan lyhennys/kuukausi. Että jos jostain haluaisin purnuttaa, niin päivähoidon joustamattomuudesta, me maksetaan enemmästä kuin käytetään, koska niitä muutoksia on kankeaa tehdä hoitosuunnitelmaan, vaikka mä opiskelijana saankin vähän enemmän armoa. Mutta kyllä mä mielestäni saan sille rahalle vastinettakin.

    Kaikki järjestyy aina, siinä olet oikeassa. Mä aina surkeimman epätoivon hetkellä ajattelen, että ”no, meinasitkos nyt sitten kuolla tähän, häh?” ja kummasti taas alkaa elämä näyttämään valoisalta. Toivotaan nyt kuitenkin kaikkein parasta 🙂

  6. Juu, hyvä, että sain tämänkin asian nyt tietää. Tiedänpähän mitä kaikkea pitää yrittää ratkaista ennen syyskuuta. Kiitos sinulle siis!

  7. Kirjoitat asiaa! Minäkin olen niin kiitollinen meidän pojan päiväkodin henkilökunnalle siitä, kuinka hyvillä mielin voin hänet hoitoon jättää. Tiedän, että tarvittaessa pojalla on turvallinen syli, tiedän että hänestä pidetään hyvää huolta, leikitään, opetellaan uusia juttuja, eletään sitä ihan tavallista arkea ennenkaikkea. Arvostan todella heidän työtään. Olen jo nyt kyllä huomannut kuinka paljon uusia juttuja ja taitoja päivähoidosta on tarttunut pojalle, sosiaalisista taidoista puhumattakaan (jopa tämän ikäisellä ne ovat selvästi havaittavissa).

  8. Tessa, päivähoitokuvioon liittyy iso pino kaikkia mystisiä byrokratiajuttuja, joista en kaikista usko vieläkään olevani tietoinen, mutta oppia ikä kaikki… Ja edelleen, kaikki kyllä järjestyy. Etenkin, jos ei ole niin kova sekoilemaan kun mä 🙂

    Rosanna, varmaan se kun itsekin olen kasvatusalan ihminen ainakin noin muodollisen koulutuksen puolesta, ärsyttää jos ei kollegaa arvosteta. Enkä mäkään koe olevani mikään täysin vastuuton lastani vihaava lisääntyjä, niinkuin joskus annetaan ymmärtää, mutta nuo yleisvouhkaamiset jätän omaan arvoonsa. Sen sijaa se, että mennään ihan tuosta noin vaan mitätöimään yhden ammattikunnan tekemä sangen tärkeä työ, on ihan eri juttu. 

    Enkä mä ihan sitäkään suostu uskomaan, että Suomen maassa on vain kaksi hyvää päikkyä, se missä mun lapsi on ja se missä sun lapsi on. Että ei niitä pelkkiä lapsivarastoja nyt ihan joka kulmalla vaan kertakaikkiaan voi olla.

  9. Ja hei kanssa se päiväkoti missä olen ollut itse ja veljeni oli. Voisin mennä asumaan sinne, niin ihana paikka se on. Mutta niin kaukana, ettemme autottomina valitettavasti hae M:lle hoitopaikkaa sieltä. :<

  10. Voi miten ihana teksti! Haluaisin uskoa samaa sitten kun oma lapseni menee päiväkotiin – että hänestä pidetään huolta ja että hän viihtyy muiden lapsien keskellä. Tunnen muutaman lastentarhanopettajan ja he tuntuvat suhtautuvan työhönsä suurella intohimolla, mikä on aivan ihanaa. Voisiko pienten lasten kanssa edes jaksaa tehdä töitä, jos olisi koko hommaan täysin epämotivoitunut? Epäilen.

    Siksi onkin kiinnostavaa, mistä tämä käsitys päiväkodeista kaiken pahuuden lähteenä ja lasten ikuisena traumatisoijana on syntynyt. Juttelin juuri erään tutun äidin kanssa ja hän kertoi, että aikoo miehensä kanssa sumplia lastenhoidon niin, että lapsen ei tarvitse mennä hoitoon ollenkaan vaan suoraan kouluun (lapsi on nyt 1 v.). Tämä tarkoittaa, että äiti tekee kotihoidontukien loputtua töitä päivät ja mies illat/yöt. ”Eihän siinä jää parisuhteelle aikaa, mutta on sekin parempi kuin laittaa lapsi hoitoon.” Häh? Jotenkin en vaan jaksa uskoa, että päivähoito pilaisi lapsen elämän.

  11. Ruusullekin kiitos kommentista!

    Ihan samoin kuin ei suurin osa opettajistakaan ole kurjia p*skoja jotka kävisivät töissä pelkästään mollatakseen itseä pienempiään, luultavasti suurin osa päiväkotien henkilöstöstäkin on oman alansa ammattilaisia ja tekevät työtään sydämellä. 

    Jännittävältä kuulostaa tuo tuttavasi suunnitelma. Olen valmistumisestani saakka tehnyt ainakin osan työstäni iltatunteina, ja se on rankkaa ilman lastakin, meillä oli jo silloin ”parisuhteen viikkohuolto”. Ihan mielenkiinnosta, mikä tuttavasi mielestä siellä päivähoidossa oli niin kamalaa, että oma parisuhde kannattaa pistää jäähylle enemmin kuin lapsi hoitoon?

    Ja haluan nyt alleviivata ja korostaa, että en ole (vielä) kritisoinut lainkaan tuttavaäitisi valintaa. Sen sijaan hän arvosteli sanomisellaan aika monen muun äidin valintoja. 

    Se on hirveän pienestä kiinni nämä äitien väliset arvostelukysymykset…

     

  12. No sehän se tässä hassua onkin, ettei hänellä tuntunut olevan mitään muuta perustetta kuin mutu-tuntuma siitä, että lapsien on paha olla päiväkodeissa. Hän kritisoi myös sitä, että lapset väsytetään siellä niin uuvuksiin, etteivät he jaksa kotona enää mitään muuta kuin maata sohvalla ja mennä nukkumaan. Ööh, en tiedä onko asia näin mutta eikös lapsen kuulukin leikkiä ja väsyä päivän aikana, ihan niin kuin aikuisenkin? Sitten voidaan yhdessä työ- ja tarha/koulupäivän jälkeen joko möllötellä sohvalla tai tehdä jotain muuta. Kieltämättä otin itsekin hienoisena kritiikkinä nuo hänen mielipiteensä, mutta ihassama. Hän tehköön niinkuin parhaaksi näkee, niin minäkin aion.

  13. Jaa… No niinkuin tuossa varsinaisessa kirjoituksessani mainitsinkin, olen ikikiitollinen kaikille niille, jotka lapseni kanssa myös leikkivät ja askartelevat. Sillä minulla ei totuuden nimeen ole itsellänikään voimia koulu/työpäivän jälkeen pistää pystyyn täyttä showta vesiväreineen ja saippukuplineen kaikkineen joka ikinen päivä. Mitä taas on sellaista, mitä ne siellä päivähoidossa ryhmässä (tai iiiiik, jopa PIENryhmissä=3 lasta/ryhmä)tekevät joka ikinen päivä. Eikä meillä ole kotona puolapuita tai renkaita tai loputonta määrää palloja eikä rahaa mennä aina kaiken maailman hoploppeihin. 

    Niinkuin sanoit, jokainen tekee omat valintansa. Ja kyllä, tunnustan olevani suorastaan kateellinen niille, jotka osaavat olla kuukaudesta toiseen, jopa vuodesta toiseen pelkästään lapsen kanssa kaipaamatta mitään muuta. Elämä on valintoja, minä haluan valita palan myös aikuisen elämästä.

  14. Hieno teksti, kiitos! Mua on jo muutaman kuukauden vahvasti poltellut päästä takaisin töihin, tekemään kaikkea ihanaa ja innostavaa lasten kanssa, pitämään niitä sylissä ja opettamaan niitä tulemaan toimeen toistensa kanssa. Koen, että se on järjettömän tärkeää työtä ja teen sitä ylpeänä. 🙂 

  15. Hunajaluu, siksipä sinä ja kaikki muutkin lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ansaitsette ison kiitoksen!

  16. Hei!
    Kiitos kirjoituksestasi! Onpa mukava lukea välillä jotain positiivistakin päivähoidosta, ihanaa että jotkut arvostavat. Mahtavaa, että noin moni on saanut hyviä kokemuksia päiväkodeista. Nyt vain rohkaisen teitä, että kertokaahan positiivinen palaute myös työntekijöille, lämmittää ihan varmasti mieltä!
    Näillä fiiliksillä on hyvä aloittaa työviikko niiden pienten ihanuuksien kanssa..:)

  17. Kiitos Vieralijallekin kommentista. Niin, täällä mä nyt aloittelen onnellisena omaa viikkoani, ja te siellä aloittelette omaa viikkoanne lasten kanssa ja hommat rullaa mallikkaasti. Tämä ei onnistuisi ilman teitä! 

    Mulla on tapana kiittää meidän päiväkodin henkilökuntaa hyvästä päivästä aina kun haen omani pois. Ja vaikka se päivä ei olisi ollu ”hyvä” siinä perinteisessä mielessä, sitä suuremmalla syyllä kiitän, koska siitäkin on selvitty ja huomenna on taas päivä uus.

    Kaikki päiväkotien tyypit, jotka teette hommaanne sydämellä, olette aarteita ja arjen mahdollistajia.

     

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *